Atte Koskisen runot piirtävät rauhallisella ja keskittyneellä ilmaisulla esiin ihmisten välistä intiimiä tilaa, siihen aina kuuluvaa ihmetystä ja horjuntaa. Teos liikkuu välitiloissa, jotka häilyvyydestään huolimatta paljastuvat tärkeiksi. Ihmisten välille jää aina etäisyys, mutta vain tuossa etäisyydessä voi ilo sijaita.
Atte Koskisen runot piirtävät rauhallisella ja keskittyneellä ilmaisulla esiin ihmisten välistä intiimiä tilaa, siihen aina kuuluvaa ihmetystä ja horjuntaa. Teos liikkuu välitiloissa, jotka häilyvyydestään huolimatta paljastuvat tärkeiksi. Ihmisten välille jää aina etäisyys, mutta vain tuossa etäisyydessä voi ilo sijaita.